Kevät ja kasvit

Tänä keväänä olisi tarkoitus kasvattaa linnuille oma viherbaari häkin pohjalle laitettavaksi. Olisi hienoa, jos viherruokaa kasvaisi siinä niin nopeasti ja paljon, etteivät linnut saisi tuhottua kaikkea kerralla. (Mikä on varsin epätodennäköistä varsinkin, jos käyttää arviointimateriaalina alla olevia valokuvia..) Suunnittelimme, että laitamme keraamiseen uunivuokaan pienemmissä purkeissa kasvamaan basilikaa, herneenversoja ja persiljaa. Koska on tärkeää, tteivät linnut pääse käsiksi multaan (se sisältää lannoitteita, eli ei hyvä asia syötäväksi pieniin lintuvatsoihin), laitamme vuoan päälle ritilän, jonka läpi taimet voivat kasvaa ja joka suojaa mullan ja taimien alalehdet päätymästä lintujen nokkaan. Ritilä on matkahäkin mukana tullut (nähdäkseni täysin tarpeeton) pohjaritilä, jolle ei ole tähän mennessä keksitty mitään käyttöä. Tästä projektista on tulossa kuvia kunhan saan sen aloitettua. ;)

Sen sijaan löysin viime kesän puutarhuroinnista joukon kuvia, joissa Nabla näyttää olevan äärettömän tyytyväinen päästessään kerrankin mellastamaan huonekasvieni pariin sydämensä kyllyydestä.

Ja mitä kasveja ikkunalaudallani sitten kasvaa? Chiliä (starfish ja habanero), kiinanruusuja, joulukaktus, lokvatti sekä pari orkideaa. Odottelen jo kesää, että saan ne siirrettyä terassille ottamaan aurinkoa!

Murusten kuulumisia

Viimeaikaisten kuvapostausten vastapainoksi ajattelin kirjoitella lintusten kuulumisia, lähinnä pieninä erillisinä huomioina.

Eilen aurinko paistoi ihanasti isosta etelänpuoleisesta (ja kotini ainoasta ;) ) ikkunasta. Raotin verhoja ja vein käsivarteni ikkunan vierelle niin, että Nabla pääsi kipittämään sitä pitkin ihmettelemään aurinkoista maailmaa lasin ulkopuolella. Nabua taisi kuitenkin kiinnostaa varsin paljon myös verhojen takaa paljastuneet kiinanruusut ja orkideat... Tuudi puolestaan kiljahteli häkin päällä päättämättömänä, kun sen olisi tehnyt mieli lentää Nablan luo. Se valitsikin oivallisen ajoituksen pyrähdykselleen: olin juuri selvittämässä pörrötakkua hiuksistani, kun Tuudi lennähti pääni päälle - eli sormieni päälle! Se siirtyi kyllä nopeasti sivuun, mutta istui hetken paikallaan ja rupesi sitten näpertämään kynsiäni uteliaana.

Olen ollut viimeaikoina aivan liian kiireinen: opiskelu, työ, oman alamme opiskelijoiden tapahtumat sekä edunvalvonta yliopiston suuntaan ovat syöneet suurimman osan ajastani. Onneksi poikaystävälläni on ollut aikaa jäädä tänne viettämään aikaa lintujen kanssa ja pitämään niitä ulkona. Illalla on ihana palata kotiin, kun Nabla lentää vastaan ja saan kuunnella, kuinka muruset ovat viettäneet aikansa ylähyllyllä puuhastellen keskenään. Välistä kyllä tuntuu, että ne käyvät lähinnä nukkumassa häkin ulkopuolella olevassa kiipeilypuussa, kun ne puuhailevat niin paljon häkin sisällä vapaanaoloaikanaan..

Nabla on heittäytynyt aivan hölmöksi: nyt, kun Tuudi on kyllästynyt rapsuttamaan sitä saamatta mitään vastapalvelukseksi, Nabla on keskittänyt rapsuttelupyyntönsä oksantyngille, kiipeilytikapuiden orsille sekä tänään viimeisimpänä keksintönä pahvilaatikolle! :D

Tuudi on viisas lintu. Se on oppinut tunnistamaan, koska häkki on menossa kiinni, mutta meidän onneksemme käänteisessä merkityksessä kuin linnut useimmiten! Sillä kun Nabla on palannut illalla häkkiin syömään siemeniä, Tuudi istuskelee tyytyväisenä häkin oven päällä kunnes menen sulkemaan ovea. Silloin sillä tulee kiire kivuta kipin kapin oven sisäpuolen kierreorrelle (kuvassa!), josta se pääsee oven sulkeuduttua hypähtämään mukavasti Nablan ruokakipolle.

Matkahäkkikoulutus on tyssännyt hetkeksi, koska koulutushirssit loppuivat eikä asunnossani ole pakastinta, jotta saisin säilöttyä pakastemaissia koulutuksen tarpeisiin.. Tarvitsisin oikeasti sellaisen kännykkäsovelluksen, joka plopsauttaisi näkyviin muistutuksen kun huomaa, että olen sopivassa paikassa kyseisen asian tekemiseen - esimerkiksi eläinkaupan lähellä ostaakseni hirssiä.

Söpöilyä

Pikkainen kuivatteli suihkun jälkeen lampun alla, ja se lamppu taisi olla aika jännä loppujen lopuksi...

Joulun aikaa

Tällä kertaa joululomalla otettuja kuvia Tuudista. Linnuille on tarjottu jouluherkkuina luomuchilejä, joista Tuudi pitää niin paljon, että on nakertanut niistä nokkansa avoparikaijamaisen punaiseksi. (Tai ehkä se käyttää chiliä huulipunana?)

Pikkuinen oli leikkimässä kiipeilypuussa, kun jotain hurjaa tapahtui.

(Todellisuudessahan kuva on otettu kesken nautinnollisen rapsutustuokion.)

Näin jouluna linnuille voi keksiä kivoja virikkeitä perinteisiä namijemmasanomalehtisolmuja mukaellen. Pahvista ja sanomalehdestä, siemenistä ja parista nippusiteestä syntyi tirpoille ikioma piparkakkutalo. Sitä alettiin nakertaa heti, ja häkin ovessa roikkunut puoleksi syöty piparitalo kyllä hymyilytti kyläilijöitä joulun aikaan. :)

Aamun valoa

Uusi koti

Reilu kuukausi sitten Nabla ja Tuudi kävivät hoidossa Annin luona, jotta sain muutettua kimpsuineni ja kampsuineni uuteen kotiin stressaamatta lintuja liikaa. Tuudi löysi elämänsä rakkauden suuren parven joukosta Cersasta, joka selvästi ymmärsi Tuudin sielunelämään paremmin kuin Nabla. Kun tuli aika kiivetä matkahäkkiin muuttoa varten, pari rapsutteli toisiaan vielä viimeiseen asti. Sääli, että Tuudia varten on muita suunnitelmia, sillä siitä ja Cersasta olisi tullut hieno pari.

Linnut, etenkään kakadupölyä levittävät yksilöt, eivät yleisesti ottaen ole hyvä ajatus yksiöön. Ilmanpuhdistin huriseekin pitkin päivää ja yötä, ja imuroinnin sekä pölyjen pyyhkimisen kanssa saa olla erityisen ahkera. Eiköhän tässä muutaman vuoden kuitenkin asustele.





Lintuharrastuksessa eivät projektit lopu kesken: Seuraavaksi on edessä lintupuun pystyttäminen alla olevaan nurkkaan nykyisen chlin tilalle ja tämän jälkeen haluaisin rakentaa uuden häkin. Uusi häkki olisi kapeampi ja pidempi, jolloin se istuisi asunnon pohjaratkaisuun paremmin ja olisi lisäksi pinta-alaltaan suurempi kuin nykyinen!

Suihkussa

Enkelisiipinä.


Pisaranmuotoisena.


Onnesta soikeana.


Nabla.